Tiimissäsi on todennäköisesti ihminen, joka ratkaisee kriisin nopeammin kuin kukaan muu ja unohtaa lähettää matkalaskun kolme kuukautta putkeen. Nämä kaksi asiaa ovat sama ominaisuus.

Tämä artikkeli on esihenkilölle. Se ei ole vetoomus ymmärtämisestä eikä lista erityisjärjestelyistä. Se on kuvaus siitä, miten ADHD-hermosto toimii työelämässä, ja mitä siitä seuraa käytännössä — myös silloin kun kukaan ei ole kertonut sinulle diagnoosistaan eikä ole velvollinen kertomaan.

Ensin se mikä on todella arvokasta

ADHD-osaaja on poikkeuksellisen tuottava oikeissa tehtävissä. Se ei ole kohteliaisuus vaan havainto, jonka useimmat esihenkilöt tekevät itse ennen kuin osaavat nimetä sitä.

Kriisi. Kun jokin palaa, tavallinen ihminen jähmettyy ja ADHD-ihminen herää. Kiireellisyys tuottaa juuri sen vireystilan, jota hänen hermostonsa muuten joutuu etsimään väkisin.

Uusi avaus. Uutuus on ADHD-hermostolle polttoainetta. Se joka aloittaa innolla kolme hanketta on sama ihminen joka näkee mahdollisuuden ennen muita.

Hahmottaminen. Huomio, joka ei pysy yhdessä paikassa, käy myös monessa paikassa yhtä aikaa. Siitä syntyy yhteyksiä joita järjestelmällisempi ajattelu ei löydä.

Hyperfokus. Kun aihe osuu, tulos on usein parasta mitä tiimi tuottaa — ja se syntyy nopeammin kuin kukaan odotti.

Kysymys ei ole siitä, sietääkö organisaatio ADHD-osaajaa. Kysymys on siitä, saako se irti sen mitä hän osaa — vai kuluttaako se hänet loppuun ennen sitä.

Mikä oikeasti maksaa

Sitten se toinen puoli, rehellisesti. ADHD-hermostolla on säätelyhaaste: kyky nostaa itsensä matalasta tilasta toimintaan ja laskea korkeasta tilasta lepoon on kuormittuneempi kuin useimmilla.

Työpaikalla se näkyy hyvin ennustettavissa kohdissa, ja ne kohdat eivät ole niitä joita yleensä luullaan.

Siirtymät, eivät tehtävät

Työ itsessään sujuu. Se mikä ei suju on siirtyminen tehtävästä toiseen. Kalenteri jossa palaverit ovat peräkkäin ilman väliä näyttää tehokkaalta ja on ADHD-hermostolle raskain mahdollinen rakenne.

Käytännön seuraus: viisitoista minuuttia väliä palaverien välissä tuottaa enemmän kuin viisitoista minuuttia lisää palaveriaikaa.

Keskeytykset maksavat moninkertaisesti

Jokainen keskeytys maksaa kaikilta, mutta ADHD:lla takaisin pääseminen vaatii uuden sisäänpääsyn — ei vain muistamista siitä mihin jäi. Avokonttori, jatkuva pikaviestin punainen pallo ja kulttuuri jossa vastausta odotetaan minuuteissa vievät nimenomaan sen kyvyn jota tiimi eniten tarvitsee.

Hallinnollinen kitka

Matkalasku, tuntikirjaus, lomake. Ne eivät ole vaikeita eivätkä pitkiä. Ne ovat merkityksettömiä, ja merkityksetön tehtävä ei tuota ADHD-hermostolle sitä vireystilaa jolla aloittaminen onnistuu.

Tämä tulkitaan useimmin väärin. Ulkopuolelta se näyttää välinpitämättömyydeltä. Sisältä se on se sama este johon ihminen on törmännyt koko elämänsä, ja hän häpeää sitä enemmän kuin sinä arvaat.

Kaksi muutosta jotka maksavat nolla euroa

1. Kirjoita se mitä sanoit

Kun annat toimeksiannon suullisesti, lähetä perään kolme riviä: mitä, milloin, mikä on valmis. Ei dokumenttia, ei prosessia. Kolme riviä.

Tämä ei ole ADHD-erityisjärjestely. Se on hyvää johtamista, joka hyödyttää kaikkia — ja ADHD-ihmiselle se poistaa suurimman yksittäisen epäonnistumisen lähteen, joka on suullisen ohjeen katoaminen matkalla omalle työpöydälle.

2. Suojaa yksi katkeamaton jakso päivässä

Kaksi tuntia ilman palavereja, jonain samana aikana joka päivä, koko tiimille. Ei ”voit varata keskittymisaikaa jos haluat”, vaan rakenne jota kukaan ei varaa täyteen.

Tässä on se mitä siitä seuraa: se ihminen jonka epäilit olevan hajamielisin tuottaa niissä kahdessa tunnissa enemmän kuin lopun päivän aikana yhteensä.

Mitä ei kannata tehdä

Älä kysy diagnoosista. Terveystieto ei kuulu esihenkilölle, eikä kenelläkään ole velvollisuutta kertoa. Kaikki tässä artikkelissa toimii ilman että kukaan kertoo mitään.

Älä lisää seurantaa. Tiheämpi raportointi tuntuu loogiselta vastaukselta epätasaiseen suoritukseen. Se on lisää hallinnollista kitkaa siihen kohtaan joka jo kaatuu, ja se syö juuri sitä aikaa jota tarvittaisiin itse työhön.

Älä siirrä häntä pois vaativista tehtävistä. Yleisin virhe on ”helpotetaan hänen kuormaansa” antamalla rutiininomaisempaa työtä. Rutiini on ADHD-hermostolle kuormittavampaa kuin vaativa työ, ei kevyempää. Se on tie ulos talosta.

Se keskustelu, jos sen käy

Jos ihminen kertoo asiasta itse, älä vastaa lupaamalla joustoa. Kysy kaksi asiaa:

”Missä kohdassa päivääsi menee eniten energiaa asiaan, joka ei ole itse työtä?”

”Milloin sinä teet parasta työtäsi?”

Vastaukset ovat lähes aina konkreettisia ja lähes aina halpoja korjata. Ne eivät koske diagnoosia lainkaan.

Mitä tästä seuraa numeroina

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot maksavat Suomessa yli miljardin euron menetetyn työpanoksen vuodessa, ja Kelan korvaamista sairauspäivistä yli joka kolmas on mielenterveysperusteinen. Yhden poissaolopäivän keskimääräinen kustannus työnantajalle on Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan noin 370 euroa.

Nämä luvut eivät koske vain ADHD:ta, eikä kuormittunut ADHD-työntekijä automaattisesti sairastu. Mutta suunta on selvä: säätelykuorma ei jää työntekijän omaksi asiaksi. Se tulee laskuun ennemmin tai myöhemmin.

Ja toisin päin: 50 hengen organisaatiossa yksi säästetty poissaolopäivä työntekijää kohti vuodessa on 18 500 euroa. Se ei vaadi ihmettä. Se vaatii sen, että hermosto kestää.

90 sekuntia, jos olet itse se esihenkilö

Tämä ei ole vain työntekijöillesi. Palaverien putki kuormittaa myös sinua, ja siirtymä on siirtymä kaikilla.

1. Sulje ruutu ennen seuraavaa palaveria (10 sekuntia). Älä lue viestejä välissä.

2. Kuusi kierrosta neljä sisään, kahdeksan ulos (noin 70 sekuntia). Sisään nenän kautta laskien neljään, ulos laskien kahdeksaan. Hallittu, ohut uloshengitys.

3. Yksi kysymys (10 sekuntia). Mikä on tämän seuraavan palaverin tarkoitus? Yksi lause. Jos et osaa sanoa sitä, sitä ei ehkä tarvita.

Puolitoista minuuttia palaverien välissä muuttaa päivän laadun enemmän kuin mikään kalenterityökalu.

Tämä artikkeli ei ole terveydenhuollon ohjeistus eikä juridinen neuvo. Työkyvyn arviointi ja mahdolliset työjärjestelyt kuuluvat työterveyshuollolle. Hengitysharjoitus ei korvaa hoitoa eikä lääkitystä, eikä se ota niihin kantaa.

Joakim

Author Joakim

More posts by Joakim

Leave a Reply

Share